MIELEN HYVINVOINTI JA LIIKUNTA – LIIKE ON PARAS LÄÄKE STRESSIIN

Stressireaktio on elimistön tapa valmistautua tilanteeseen, jossa tarvitaan tavallista enemmän voimavaroja. Syke ja hengitys kiihtyvät, lihakset aktivoituvat ja tarkkaavaisuus terävöityy. Lyhytaikainen stressi auttaa toimimaan esimerkiksi kiireisessä tai haastavassa tilanteessa. Kun stressi jatkuu pitkään, elimistö ei saa vastaavaa mahdollisuutta palautua. Pitkittynyt kuormitus voi näkyä esimerkiksi väsymyksenä, univaikeuksina, keskittymisvaikeuksina tai lihasjännityksenä.

Liikunnan vaikutukset eivät rajoitu vain lihaksiin ja fyysiseen kuntoon. Treenin aikana huomio kohdistuu kehon liikkeeseen, hengitykseen ja tekemiseen. Tämä tarjoaa tauon jatkuvalle ajatustyölle ja auttaa irrottautumaan hetkeksi muista asioista. Mielen kannalta liikunnassa on tärkeää esimerkiksi: • Keskittyminen: tekeminen antaa ajatuksille selkeän kohteen • Irrottautuminen: treenin aikana huomio siirtyy pois työstä ja kuormittavista asioista • Mieliala: fyysinen aktiivisuus tukee myönteistä mielialaa • Pystyvyyden tunne: tavoitteiden saavuttaminen vahvistaa pystyvyyttä

Kun elämä kuormittaa, liikunnan määrää ei tarvitse kasvattaa vain siksi, että liikunnasta on hyötyä. Treenin tarkoitus on tukea kokonaisuutta, ei muuttua uudeksi suoritukseksi. Jos voimavarat ovat vähissä, lyhyempi tai kevyempi treeni riittää. Hyvin palautuneena treeniin voi puolestaan ottaa enemmän tehoa. Myös liikuntamuotoa voi vaihtaa tilanteen mukaan.

Liikunta on yksi osa kokonaisvaltaista hyvinvointia. Sen rinnalla tarvitaan riittävästi unta, lepoa ja ravintoa, jotta keho pystyy palautumaan ja mieli saa taukoja kuormituksesta.